Huomio oppimisen tukemiseen
8-vuotiaat kirjoittivat satuja, tekivät nukkeja ja esittivät näytelmän

Helle, Opettaja

Hauskaa ja opettavaista, mutta myös pieniä muutoksia seuraavaan kertaan

'Kaikki lapset kertoivat, että heillä oli hauskaa projektin aikana ja opetuksellisesti he olivat saavuttaneet tavoitteet, joita minä ja kollegani olimme toivoneet. On kuitenkin yksi asia joka on tehtävä ensi kerralla eri tavalla; nukkejen koristelu. Välttääksemme kuivumisaikojen odottelua ja tehdäksemme siitä erittäin helppoa, käytämme liituja maalien sijaan. Pehmeät liidut ei sotke ja tarrataustaiset softiskirjaimet kiinnityvät hyvin kun nuket tuodaan näytöslavalle.'

Tanskalaisen koulun 2. luokka toteutti satu-aiheisen luovan kurssin käyttäen apunaan askartelutarvikkeita. Oppilaiden opettaja, Helle Østrup-Kristensen hyödyntää usein opetuksessaan erilaisia luovia apuvälineitä. Hellen ja hänen kollegoidensa mukaan Hålgardin koulussa tästä on ollut monenlaisia hyötyjä. Yksi hyöty on mm. ollut oppilaiden kasvanut motivaatio oppimiseen kun opetusta on varioitu eri tavoin. Tässä esimerkki Hellen ajatuksista ja kokemuksista satu-teemasta, joka on yhdistetty käytännön luovuuteen. Opetuksellinen tarkoitus oli opettaa lapsille satujen luomista kolmiosaisena. Siihen sisältyy erilaisuuksien ja sisäisten sekä ulkoisten persoonallisuuksien tunnistaminen. Tarkoitus oli myös oppia kuuntelemaan ja harjoittelemaan erilaisia äänenpainotuksia ääneen lukiessa.

Koska sadut ovat hyvän mielikuvituksen tuotoksia, tämä oli hieno mahdollisuus lisätä muita toimintoja prosessiin, Helle kertoo. Siitä syystä lasten piti sekä kirjoittaa, että luoda itsensä kokoiset nuket ja lisätä niihin erityispiirteitä.

Lapset käyttivät itseään malleina suuriin nukkeihin. Jokainen nukke tehtiin kahdesta osasta kangasjäljitelmää, jotka niitattiin yhteen ja täytettiin sanomalehdellä.

Jokaisen nuken ulkoiset ominaisuudet tehtiin värittämällä ja sen sisäisiä ominaisuuksia kirjoitettiin vaatteisiin tarrataustaisilla softiskirjaimilla.

Lapset kirjoittivat ryhmissä satujen avainsanat yhteen ja kokosivat tarinaan kolmiosaisen rakenteen (alku, keskiosa ja loppu).

Ennen näytelmän lopullista esitystä, lapset harjoittelevat vuorosanoja ja äänenpainotuksia.